lauantai 2. elokuuta 2014

Speakless.

Hei hei hei moi morjens!

Nyt on inkkarit kanootissa, murot kulhossa ja nalle karkit jaettu tasan. Meikäläinen ei siis virallisesti oo enään koditon! Mun poikaystävän kaveri laitto facebookkiin ilmotuksen, että kämppis haussa. Perinteisesti kuvat asunnosta näytti erittäin hyvältä, mutta skeptisenä mietin, että ne on vähintäänkin otettu vahingossa naapuri kämpästä. Vuokra on samaa luokkaa mitä tällä hetkellä maksan, eli tarkoituksena oli löytää vähän halvempi mutta näissä epätoivon hetkissä laitoin viestiä tälle jätkälle.

Kävin eilen siellä näytössä ja kämppä oli noin ehkä kolme kertaa makeempi mitä edes kuvittelin. Totta puhuen, en oo koko Englannissa olo aikana nähnyt yhtä päähetä kämppää. Sen kämpän omistaa sellanen 27 vuotias arkkitehti Lontoosta. Siitä tulee sellanen sveitsiläinen vuoristomökki lukaali vaikutelma ja mun huoneessa on parisänky ja enemmän säilytystilaa mitä tällä hetkellä. Sijainnin kannalta ihan älytön myös, se on ihan ydinkeskustassa: viiden minuutin kävelymatka töihin ja viidentoista koululle. Rakastuin ensisilmäyksellä ja olin vaan että "yes yes yes when can I move in". Pojat kertoi, että koska suhteessa kämpän kuntoon ja sijaintiin vuokra on ihan naurettavan halpa, joten tosta huoneesta on ollut kova kilpailu.



Se ilmoitus oli ollut netissä vaan päivän ja ne sai noin kolmekymmentä hakemusta, joten ne otti sen samantien pois ja rupesi kahlailemaan hakemuksia. Mua ennen viisi ihmistä oli jo sanonut että ne ottaa sen ja mä olin viimeinen kuka sen kämpän pääs näkemään. Ne keitti mulle siis kahvit ja juteltiin siinä melkein tunti ja yritin antaa itsestäni mahdollisimman hyvän vaikutelman. Muistin toki kertoa että mä leivon maailman parhaat kakut ja leivokset! Puhumattakaan mun kahvi kokoelmasta. Ne molemmat jätkät on 24 vuotiaita ja niillä on tyttöystävät, eli ei mitään hirveitä poikamies monstereita. Ekana ne kysyi, että oonhan mä siisti koska ne ei voi sietää sotkua. Win, win and win?? Tulin niiden kanssa tosi hyvin juttuun ja se toinen kutsu mut jo sen synttäreille. Tässähän voi olla vaikka kauniin ystävyyden alku! Ne tuntee myös mun poikaystävän ja sano et se on tervetullut kyläilemään millon vaan.

Jos se onni nyt vihdoin kääntyy! Oon ihan hypessä juoksennellut ympäri mun kämppää ja siivonnut illan bileitä varten. Nyt pääsee siis juhlistamaan mun asunto kultakimpale löytöä, mun ja Kristan synttäreitä, kesää, kavereita, kesää, kämppää ja sitä että pääsen tästä kirotusta kämpästä unelmien lukaaliin. Woooooooooooohooooooooooooooo!!!!!

                                                                    :'))

                                                             XXXXXXXXXXXXXXX

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti