Mulla on ollut aina sellainen perus suomalainen sekaiho- yleensä talvella vähän kuiva ja kesällä pukkaa niitä teinihurmos finnejä. En ole koskaan ollut niinkään nuuka ihonhoidon kanssa, kuitenkin sen verran paksu nahka että kestää tökötit jos tärpätitkin. Kuitenkin, muutama vuosi sitten ekan yliopistovuoden koe viikon tienoilla puhkes sellaset ihottumat naamaan ja käsiin, että hyvä kun kehtasi poistua kämpästä.
Naamaa hoidin meikkivoiteella ja käsiä pitkähihaisilla, lopulta menin kuitenkin lääkäriin kun rupes kaveritkin jo säikkymään mun frankkenstain pärstää. Lekuri totesi, että selkeesti stressiperäinen atooppinen iho ja iski parit voiteet kouraan. Yhtäkkiä kaikki tarjoushyllyn "ah niin ihanan tuoksuset" suihkuvaahdot ja hyvän päivän meikkivoiteet ei enää kelvannutkaan mun rakkaalle iho paralle, vaan piti oikeasti kiinnittää huomiota ja ostaa herkänihon tuotteita.
Oon tässä jo pidemmän aikaan ottanut yrittänyt pitää puhtaampaa ja luonnonmukaista ruokavaliota yllä, lähinnä ton koko crossfit huuman siivittämänä. Aina jos on varaa, niin tulee mielummin ostettua luomu tuotteita ja mahdollisiman puhtaita raaka-aineita. Olen myös lukenut jonkun verran luonnonmukaisesta ihonhoidosta, kyllähän sen nyt järkikin jo sanoo ettei sille iholle ihan mitä tahansa kemikaaleja kannata syöttää.
1. Hunaja
Hunajan käytöstä ihonhoidossa olen kuullut ennenkin, mutta uskaltauduin kokeilemaan vasta kun luin Charlotan kirjoittaman postauksen aiheesta. Itse pistän ihon kunnosta riippuen hunaja naamion pari kertaa kuussa naamaan, ja suosittelen ehdottomasti kaikkia kokeilemaan. Käytän yleensä nestemäistä luomuhunajaa.
2. Kookosöljy
Mulla iski tossa kuukaus sitten ekaa kertaa ihottumat päänahkaan ja olin vähän uunona, että mites tätä nyt sitten hoidetaan. Ensin tietenkin halpis shamppoot vaihtoon ja apteekki kamaa tilalle; tuloksena ei niin tulehtunut iho, mutta kuiva kun sahara. Mun täkäläinen kaveri, kenellä on ollut samankaltaisia ongelmia suositteli kookosöljyä. Ihan siis ruokakaupoissa myytävää kookosöljyä (sellasta valkosta mönjää mikä sulaa käsissä), tosin siitä sai kyllä pulittaa pitkän pennin. Laitoin eilen illalla pariksi tunniksi päähän vaikuttamaan ja sen jälkeen olin todellakin vaikuttunut. En muista milloin viimeksi ei olisi päätä kiristänyt, mutta toi ihme tökötti hoiti kyllä tehtävänsä.
3. Sokeri
Sokeri ihon kuorinnassa on varmaan monelle tutumpi, itse käytän sitä lähinnä huulten kuorimiseen jos on rohtuneet huulet. Yleensä teen joko bebanthenista ja sokerista tai hunajasta ja sokerista sellasen tahnan ja kuorin sillä. Voisi varmaan käyttää koko kasvojen kuorinnassa, mutta sen verran tahmasta touhua, etten ole jaksanut ruveta sotkemaan.
4. Granaattiomena
Olen lukenut jonkun verran granaattiomenan käytöstä ihon kuorinnassa, ja jonkun martta lehden (terve.fi) mukaan granaattiomenan "mehussa on enemmän tulehduksia ehkäiseviä antioksidantteja kuin esimerkiksi punaviinissä tai vihreässä teessä." Pitääkin kokeilla seuraavaksi, oisko siitä mihinkän!
Nyt takaisin nisäkkäiden pariin, tänään on koko päivälle tungettu vain opiskelua, koska tulee koko viikonloppu vietettyä töissä. Adioos!
XXX
perjantai 14. marraskuuta 2014
keskiviikko 22. lokakuuta 2014
Hauki on kala
Kaaaalaaa saaanoooo blop blop blop.
Cambridgessä on viime aikoina tuullut niin, että on meinannut peruukki lähteä lentoon. Perus syys myrskyt, saarivaltiossa kun asustelen. Käytiin tänään koulun kanssa kalassa, heh. Pyydystettin fisuja ja tunnistettiin, mitattiin sekä punnittiin ne. Mun tehtävä oli lätkästä kala mittanauhan päälle, tunnistaa mikä laji ja huuta se laji ja sen mitta niin että kajahtaa, jotta kirjuri saa vedettyä ruksin data sheetille. Data sheet? Jännä, että nykyään pitää enemmän googlettaa englannin kielisiä sanoja suomeksi kuin suomenkielen sanoja englanniksi. Enkä vieläkään tiiä miten ilmaisisin data sheetin suomeksi. Noh, jatketaan.
Sain ensimmäisen kokeen tuloksen tällä viikolla ja eiköhän sieltä 1st grade tipahtanut niin että kolisi. Hyvä avaus kaudelle, kyllä tästä vielä tutkinto saadaan pakettiin. Vaikka joka päivä tulee pieniä epäilyksen väristyksiä, hommaa riittäis niin saatanasti ja aikaa on tosi vähän. Iski taas perinteiset stressi ihottumat kun oon kuumoillut niin paljon viimeaikoina. Jotenkin ehkä eniten stressiä aiheuttaa se, että mun pomo ei ymmärrä että mä en oikeesti voi tehdä enempää töitä mitä mä oon ilmottanut että voin. Lopetan tasan kuukauden ja viikon päästä, jotta pääsen lukemaan kokeisiin, mutta pakko nyt vaan sinnitellä. Ja muistutella sitä mun maksimi työtunti määrästä.
Huomenna koulu alkaa siinä kukon laulun aikoihin ja lähetään Cambridge Botanic Gardeniin tekemään jotain käytännön harjoituksia Biogeographiaan liittyen. En oo ehtinyt vielä perehtyä aiheeseen, kun oon ollut muiden koulujuttujen kanssa niin kiire, mutta tarkoitus olisi mennä koululle tuntia aikasemmin ja tehdä vähän tausta tutkimusta. Sen jälkeen viisi tuntia putkeen Mammalogiaa (nisäkkäitä). Vaikein kurssi tähän mennessä, mutta ihan älyttömän mielenkiintoinen! Siitä ostamaan kaverille synttärilahjaa ja illalla itse juhliin. Jaksaa pitkän päivän kun on jotain kivaa tiedossa. Tosin ei ole tarkoitus apinoida ihan yömyöhään, perjantaina on taas paljon hommaa joten lähdetään mun poikaystävän kanssa varmaan melko ajoissa nukkumaan.
Nyt koisimaan, että jaksaa huomisen. Hauskat viikonloput kaikille : )
XXX
Cambridgessä on viime aikoina tuullut niin, että on meinannut peruukki lähteä lentoon. Perus syys myrskyt, saarivaltiossa kun asustelen. Käytiin tänään koulun kanssa kalassa, heh. Pyydystettin fisuja ja tunnistettiin, mitattiin sekä punnittiin ne. Mun tehtävä oli lätkästä kala mittanauhan päälle, tunnistaa mikä laji ja huuta se laji ja sen mitta niin että kajahtaa, jotta kirjuri saa vedettyä ruksin data sheetille. Data sheet? Jännä, että nykyään pitää enemmän googlettaa englannin kielisiä sanoja suomeksi kuin suomenkielen sanoja englanniksi. Enkä vieläkään tiiä miten ilmaisisin data sheetin suomeksi. Noh, jatketaan.
Sain ensimmäisen kokeen tuloksen tällä viikolla ja eiköhän sieltä 1st grade tipahtanut niin että kolisi. Hyvä avaus kaudelle, kyllä tästä vielä tutkinto saadaan pakettiin. Vaikka joka päivä tulee pieniä epäilyksen väristyksiä, hommaa riittäis niin saatanasti ja aikaa on tosi vähän. Iski taas perinteiset stressi ihottumat kun oon kuumoillut niin paljon viimeaikoina. Jotenkin ehkä eniten stressiä aiheuttaa se, että mun pomo ei ymmärrä että mä en oikeesti voi tehdä enempää töitä mitä mä oon ilmottanut että voin. Lopetan tasan kuukauden ja viikon päästä, jotta pääsen lukemaan kokeisiin, mutta pakko nyt vaan sinnitellä. Ja muistutella sitä mun maksimi työtunti määrästä.
Huomenna koulu alkaa siinä kukon laulun aikoihin ja lähetään Cambridge Botanic Gardeniin tekemään jotain käytännön harjoituksia Biogeographiaan liittyen. En oo ehtinyt vielä perehtyä aiheeseen, kun oon ollut muiden koulujuttujen kanssa niin kiire, mutta tarkoitus olisi mennä koululle tuntia aikasemmin ja tehdä vähän tausta tutkimusta. Sen jälkeen viisi tuntia putkeen Mammalogiaa (nisäkkäitä). Vaikein kurssi tähän mennessä, mutta ihan älyttömän mielenkiintoinen! Siitä ostamaan kaverille synttärilahjaa ja illalla itse juhliin. Jaksaa pitkän päivän kun on jotain kivaa tiedossa. Tosin ei ole tarkoitus apinoida ihan yömyöhään, perjantaina on taas paljon hommaa joten lähdetään mun poikaystävän kanssa varmaan melko ajoissa nukkumaan.
Nyt koisimaan, että jaksaa huomisen. Hauskat viikonloput kaikille : )
XXX
sunnuntai 12. lokakuuta 2014
Pilvilinnoja
Masqurade bileet oli ja meni, koulu alkoi ja työtunnit tippui, kirjastoon mars ja elämä risaseks. Toisin sanoen eipä tässä mikään ole muuttunut, paitsi yritän höyryveturin lailla jyrätä tän mun tutkinnon pakettiin ja ehkä vähän syvällisemmin pohtinut mitä sitten koulun jälkeen. Niin kliseinen heitto, mutta mihin aika on mennyt? En ole vielä valmis siirtymään eteenpäin.
Minä ja Aino.
Minä ja Amber.
Töihin vai opiskelemaan lisää? Ensin töihin ja sitten opiskelemaan? Suomeen? Täällä? Jossain muualla? Pitää joku lähipäivä pistää Google sauhuamaan ja ruveta selvittelemään realistisia mahdollisuuksia. Musta tuntuu, etten oo vielä ihan valmis palaamaan tuttuun ja turvalliseen koti Suomeen, mutten jaksaisi täällä Cambridgessäkään liian kauan sahata. Vaikkei ihan vielä tekesi mieli lähteä kuitenkaan.
Ehkä joku uusi kaupunki tai maa? Toisaalta se saattaisi päätyä rahan säästämisen sijaan köyhyyden multihuipentumaan. Voispa joku päättää mun puolesta mitä mä haluan tehdä ja antaa sellasen käsikirjan mitä seuraamalla pääsen mun päämäärään."Introduction to the future for dummies".
Mammalogyn tunnilla opetellaan erilaisia karvanlaatuja, värityksia, koostumusta ym. kivaa.
Kallon osien nimeämistä ja lajien tunnistamista.
Ja sitten on tietenkin muitakin asioita mitä pitää puntaroida (Terveisiä Kristalle, tässä yhteydessä puntaria voi käyttää, mutta vaaka on edelleen vaaka!), kuten kaverit, perhe ja poikaystävä. Tuntuu tosi haikeelta, että joutuu taas jättämään kaiken uudelleen. Tai vaikken täältä lähtisi, porukka suurinpiirtein tulee hajaantumaan ympäri tellusta. Kun muistelee mun entistä elämää Suomessa, tuntuu se hirveän kaukaiselta vaikka siitä on vasta muutama vuosi. Tuntuu hirveältä, että tää vaihe mitä mä tällä hetkellä elän on ohi ihan kohta, nää taitaakin olla niitä kuuluisia opiskelu vuosia mitä vanhemmat ihmiset aina haikailee.
Kun katsoo muutaman vuoden eteenpäin, niin tää sama porukka ei koskaan tuu olemaan enään koossa ja jos niin ihan erilaisissa merkeissä. Vaikka opiskelu tuntuu välillä rankalta, niin on tässä tutkinnon lisäksi niin monta muutakin plussaa. Sellainen yhteisöön kuulumisen tunne, kun kirjastossa päntää tenttiin ja koko pöytä ryhmä on täynnä kavereita myös pänttäämässä. Lounas treffit luentojen välissä, deadlinejen jälkeiset nollaus bileet, koulun kahvilan pannukahvi aamuluennolla. Sellainen tietynlainen sponttaanius ja vapaus, mutta silti itsenäisyys ja vastuullisuus. Johan rupes runo suoni sykkimään!
Lainasin kaverin koiraa lenkille ku tuli hirvee karvaturri kuume.
Cambridge on vaan täynnä sellaisia pieniä juttuja joita rakastan, enkä ikinä haluaisi menettää. Niin kuin vaikka se, että kaikki kaverit asuu kävelymatkan päässä ja niitä näkee melkeen joka päivä. Ja sitten päästään tietty sektoriin poikaystävä. Me ei olla aiheesta vielä hirveämmin puhuttu, mutta tiedostetaan molemmat (toivon mukaan myös se toinen puolisko hehe), että kun mun koulu loppuu niin asiat tulee muuttumaan. Voi olla, että saan Cambridgestä oman alan töitä ja jään tänne vähäksi aikaa. Tai voi olla, että toi mun murutin haluu lähteä mun kanssa seikkailemaan. Mutta voi myös olla, että joudun aikamoiseen ristituleen jos joutuu päättämään lähteekö seuraamaan unelmia, vaikka toinen ei lähtisi mukaan. Hyvää juttua ei haluaisi kuitenkaan heittää hukkaan. Noh, aika näyttää!
Huomiselle mulla on mahtipontiset suunnitelmat olla kirjastolla koko päivä ja illaksi crossfittiin. Suurin haaste on kuitenkin aamulla herätyskellon kohtaaminen.. Öitä siis!
XXX
Töihin vai opiskelemaan lisää? Ensin töihin ja sitten opiskelemaan? Suomeen? Täällä? Jossain muualla? Pitää joku lähipäivä pistää Google sauhuamaan ja ruveta selvittelemään realistisia mahdollisuuksia. Musta tuntuu, etten oo vielä ihan valmis palaamaan tuttuun ja turvalliseen koti Suomeen, mutten jaksaisi täällä Cambridgessäkään liian kauan sahata. Vaikkei ihan vielä tekesi mieli lähteä kuitenkaan.
Ehkä joku uusi kaupunki tai maa? Toisaalta se saattaisi päätyä rahan säästämisen sijaan köyhyyden multihuipentumaan. Voispa joku päättää mun puolesta mitä mä haluan tehdä ja antaa sellasen käsikirjan mitä seuraamalla pääsen mun päämäärään."Introduction to the future for dummies".
Ja sitten on tietenkin muitakin asioita mitä pitää puntaroida (Terveisiä Kristalle, tässä yhteydessä puntaria voi käyttää, mutta vaaka on edelleen vaaka!), kuten kaverit, perhe ja poikaystävä. Tuntuu tosi haikeelta, että joutuu taas jättämään kaiken uudelleen. Tai vaikken täältä lähtisi, porukka suurinpiirtein tulee hajaantumaan ympäri tellusta. Kun muistelee mun entistä elämää Suomessa, tuntuu se hirveän kaukaiselta vaikka siitä on vasta muutama vuosi. Tuntuu hirveältä, että tää vaihe mitä mä tällä hetkellä elän on ohi ihan kohta, nää taitaakin olla niitä kuuluisia opiskelu vuosia mitä vanhemmat ihmiset aina haikailee.
Kun katsoo muutaman vuoden eteenpäin, niin tää sama porukka ei koskaan tuu olemaan enään koossa ja jos niin ihan erilaisissa merkeissä. Vaikka opiskelu tuntuu välillä rankalta, niin on tässä tutkinnon lisäksi niin monta muutakin plussaa. Sellainen yhteisöön kuulumisen tunne, kun kirjastossa päntää tenttiin ja koko pöytä ryhmä on täynnä kavereita myös pänttäämässä. Lounas treffit luentojen välissä, deadlinejen jälkeiset nollaus bileet, koulun kahvilan pannukahvi aamuluennolla. Sellainen tietynlainen sponttaanius ja vapaus, mutta silti itsenäisyys ja vastuullisuus. Johan rupes runo suoni sykkimään!
Mun muruhöpötin.
Cambridge on vaan täynnä sellaisia pieniä juttuja joita rakastan, enkä ikinä haluaisi menettää. Niin kuin vaikka se, että kaikki kaverit asuu kävelymatkan päässä ja niitä näkee melkeen joka päivä. Ja sitten päästään tietty sektoriin poikaystävä. Me ei olla aiheesta vielä hirveämmin puhuttu, mutta tiedostetaan molemmat (toivon mukaan myös se toinen puolisko hehe), että kun mun koulu loppuu niin asiat tulee muuttumaan. Voi olla, että saan Cambridgestä oman alan töitä ja jään tänne vähäksi aikaa. Tai voi olla, että toi mun murutin haluu lähteä mun kanssa seikkailemaan. Mutta voi myös olla, että joudun aikamoiseen ristituleen jos joutuu päättämään lähteekö seuraamaan unelmia, vaikka toinen ei lähtisi mukaan. Hyvää juttua ei haluaisi kuitenkaan heittää hukkaan. Noh, aika näyttää!
Huomiselle mulla on mahtipontiset suunnitelmat olla kirjastolla koko päivä ja illaksi crossfittiin. Suurin haaste on kuitenkin aamulla herätyskellon kohtaaminen.. Öitä siis!
XXX
maanantai 22. syyskuuta 2014
Ouch
Fillaroin äsken crossfit boksilta kotiin ja ihan rikkinäinen olo. Meillä oli lauantaina sellanen treeni missä tehtiin mm. punneruksia ja leuan vetoja mikä sai mun pikkuiset hauislihaksen alukkeet huutamaan halleluujaa. Hyvä että pystyi seuraavana päivänä naamaa pesemään kun ei meinannut kädet nousta ollenkaan. Tänään kun menin treeneihin toivoin sormet ristissä, ettei tehdä mitään treeniä missä käytetään käsiä mutta tietenkin osui sellanen munkki kohdalle että kolahti. Maasta vetoja ja kahvakuula nostoja yhdellä kädellä! Sweet baby jesus.
Mun tanko painoi 35kg ja kuula 8kg, vaikka noi luvut kuulostaa aika pieniltä niin kyllä sai naama rusinana ähkiä siellä. Tehtiin pareittain sitä treeniä, kun toinen teki maasta vetoja niin toinen nosteli kuulaa ja sitten vaihto. Jos olisin tehnyt yksin niin oisin varmaan ottanu 15kg tangon ja 2kg kuulan hehe. Jäi tosi hyvä maku kuitenkin treenin jälkeen, mun pari oli tosi tsemppaava ja se valmentaja autto mua koko ajan tekniikan kanssa. Crossfitin yksiä parhaimpia puolia on mun mielestä sen sosiaalisuus ja tuolla boksilla on tosi hyvä yhteishenki. Kaikki tsemppaa toisiaan eikä oo yhtään sellainen fiilis, että olisi paineen alla. Raskaiden painojen alla tosin, heko heko. (Oon kohta menossa nukkumaan, älkää huoliko).
Huomenna oon menossa duuniporukan kanssa Lontooseen, meidän pubin ketju on järkännyt sellaset masqurei bileet O2:ssa. Käytiin Ainon kanssa tänään ostamassa maskit. Vaikka aluksi olin vähän skeptinen, ootan innolla huomista! Parasta siinä vielä se, että duuni kustantaa kaiken. Taksin juna-asemalle, junan Lontooseen ja paikan päällä saa juomat ja ruuat ilmaiseksi. Otettiin kuva siellä naamiaskaupassa random maskit päällä ja lähetettiin kuva meijän pomolle, että me laitetaan nää huomenna päälle:
:D Oikeesti meillä on tosi sievät maskit ja kivat mekot päällä. Ei tainnu muutenkaa kukaan otta tota meijän läppää tosissaan, ylläri pylläri.
Palaillaan siis seuraavan kerran toivon mukaan kivojen kuvien kanssa Lontoon reissusta. Jos kädet nousee sen verran, että sais yhden selfien otettua!
XXX
Mun tanko painoi 35kg ja kuula 8kg, vaikka noi luvut kuulostaa aika pieniltä niin kyllä sai naama rusinana ähkiä siellä. Tehtiin pareittain sitä treeniä, kun toinen teki maasta vetoja niin toinen nosteli kuulaa ja sitten vaihto. Jos olisin tehnyt yksin niin oisin varmaan ottanu 15kg tangon ja 2kg kuulan hehe. Jäi tosi hyvä maku kuitenkin treenin jälkeen, mun pari oli tosi tsemppaava ja se valmentaja autto mua koko ajan tekniikan kanssa. Crossfitin yksiä parhaimpia puolia on mun mielestä sen sosiaalisuus ja tuolla boksilla on tosi hyvä yhteishenki. Kaikki tsemppaa toisiaan eikä oo yhtään sellainen fiilis, että olisi paineen alla. Raskaiden painojen alla tosin, heko heko. (Oon kohta menossa nukkumaan, älkää huoliko).
Huomenna oon menossa duuniporukan kanssa Lontooseen, meidän pubin ketju on järkännyt sellaset masqurei bileet O2:ssa. Käytiin Ainon kanssa tänään ostamassa maskit. Vaikka aluksi olin vähän skeptinen, ootan innolla huomista! Parasta siinä vielä se, että duuni kustantaa kaiken. Taksin juna-asemalle, junan Lontooseen ja paikan päällä saa juomat ja ruuat ilmaiseksi. Otettiin kuva siellä naamiaskaupassa random maskit päällä ja lähetettiin kuva meijän pomolle, että me laitetaan nää huomenna päälle:
:D Oikeesti meillä on tosi sievät maskit ja kivat mekot päällä. Ei tainnu muutenkaa kukaan otta tota meijän läppää tosissaan, ylläri pylläri.
Palaillaan siis seuraavan kerran toivon mukaan kivojen kuvien kanssa Lontoon reissusta. Jos kädet nousee sen verran, että sais yhden selfien otettua!
XXX
lauantai 20. syyskuuta 2014
Little talks
Mulla on varmaan viikon ollut joka ilta aikeina päivittää blogia, mutta se on aina jäänyt. Tulin äsken crossfitistä ja puolen tunnin päästä duuniin illaks, mutta jos tässä nyt pienen postauksen sais rutistettua! Seuraavassa varmaan toivotellaan hyvää joulua.
Oltiin murun kanssa lounaalla ja nähtiin itse Sherlock Holmes. Hehee.
Tilasin töissä leipää tauolla ja kirjoitin tilaukseen "with butter because I love butter". Ja ne keittiön pojat lähetti mulle tälläsen :D
Fitness pöllyjen hurmoksissa kehitin itteleni lounas salaatin, siinä on avokadoa, appelsiinia, kuivattuja karpaloita, kurpitsan siemeniä, salaattia ja juustokuutioita proteiiniksi.
Kokeilin Jackin lippistä ja se heitti, että voitais perustaa rap duo "gf&bf" haha :_D.
Viime viikkoisia;
Olkaa hyvä kuvan laadusta! Kävin lainailemassa vähän kirjoja seuraavalle semesterille. Hui pelottaa.
Crossfittiin menossa! Oon vielä heikko ku spagetti, mutta pikkuhiljaa! Sano mummo lumessa tai laura punnertaessa.
Artisokka salaattia Iguanassa. Kattelin vierestä ku kaveri söi burriittoa ja ranskalaisia, mutta hyvää oli silti!
Sellaset tällä erää, adioos!
XXX
tiistai 9. syyskuuta 2014
torstai 4. syyskuuta 2014
Jauz
Eilen oli tosi lepponen keskiviikko. Meillä on mun poikaystävän kanssa muodostunut tälläinen leffa keskiviikko perinne, koska sillon saa kaks lippua yhen hinnalla. Käytiin eilen katsomassa Sin City 2 3D ja oli ihan törkeen hyvä! Mentiin sen jälkeen vielä pelaamaan bilistä ja yhelle bisselle mikä kruunas hyvän illan. Me tehään aina silleen, että toinen maksaa leffaliput ja toinen maksaa leffa purtavat, hauska juttu sinäänsä että ne maksaa about saman verran. Saavillinen poppareita ja limu tekee sellaset 7 euroa tossa viereisessä leffa teatterissa, mutta voi popparit on tietenkin saatava jos leffaan mennään!
Tossa vartin päästä pääsee kuluttamaan eilisiä poppareita kun lähden crossfittiin. Aloitin viime tiistaina foundation kurssin ja vieläkin kolottaa lihakset. Suorastaan hävetti millanen lihaskunto mulla on tällä hetkellä. Ainoa tie on siis ylös päin! Toivottavasti ne ei laita meitä tänään punnertamaan koska saatan kuolla. Adioos!
XXX
Tossa vartin päästä pääsee kuluttamaan eilisiä poppareita kun lähden crossfittiin. Aloitin viime tiistaina foundation kurssin ja vieläkin kolottaa lihakset. Suorastaan hävetti millanen lihaskunto mulla on tällä hetkellä. Ainoa tie on siis ylös päin! Toivottavasti ne ei laita meitä tänään punnertamaan koska saatan kuolla. Adioos!
XXX
sunnuntai 31. elokuuta 2014
Sitte syssymmällä
Minne kesä on mennyt?
Musta tuntuu, että ollaan vielä loppu keväässä ja odotan niitä kaikkia juttuja mitä kesällä tapahtuu. Ehkä parempi organisointi ensi kesällä? Siis apua huomenna on syyskuu. Ei vielä!
Musta tuntuu, että aika vaan lipuu käsistä enkä saa siitä otetta. Ja tajusin taas jälleen, ettei vuorokauteen tarvita lisää tunteja vaan paremmin käytettyjä tunteja.
Turhauttaa vaan sellanen saamattomuus. Lähinnä toi ravintola duuni imee musta mehut. Illat venyy pitkiksi, enkä ikinä saa unta samalla minuutilla kun pääsen kotiin vaan tarviin sen tunnin pari rauhoittumista. Ja siitä seuratan myös aamut venyy pitkiksi ja tuntuu, ettei ikinä saa tehtyä oikeasti mitään järkevää. Vaikka stressaa jo tuleva koulu vuosi, odotan sitä että on vaan pakko lähtee liikkeelle ja saada asioita aikaiseksi.
XXX
Musta tuntuu, että ollaan vielä loppu keväässä ja odotan niitä kaikkia juttuja mitä kesällä tapahtuu. Ehkä parempi organisointi ensi kesällä? Siis apua huomenna on syyskuu. Ei vielä!
Musta tuntuu, että aika vaan lipuu käsistä enkä saa siitä otetta. Ja tajusin taas jälleen, ettei vuorokauteen tarvita lisää tunteja vaan paremmin käytettyjä tunteja.
Turhauttaa vaan sellanen saamattomuus. Lähinnä toi ravintola duuni imee musta mehut. Illat venyy pitkiksi, enkä ikinä saa unta samalla minuutilla kun pääsen kotiin vaan tarviin sen tunnin pari rauhoittumista. Ja siitä seuratan myös aamut venyy pitkiksi ja tuntuu, ettei ikinä saa tehtyä oikeasti mitään järkevää. Vaikka stressaa jo tuleva koulu vuosi, odotan sitä että on vaan pakko lähtee liikkeelle ja saada asioita aikaiseksi.
XXX
torstai 21. elokuuta 2014
Home sweet new home
Uus koti rupee pikku hiljaa näyttämään ja tuntumaan kodilta. Tää sijainti vieläkin jaksaa ihmetyttää, kaikkialle on niin lyhyt matka! Ainoa miinus on, että mulla ei oo keittiössä paljon yhtään säilytystilaa ja siihen menee vähän hermo kun puolet mun keittiökamppeista on pinossa tossa mun lattialla, mutta muuten ihan bueno lukaali.
Tässä kämpässä on vähän sellainen vuoristomökki tunnelma, otan huomenna valoisaan aikaan kuvia. Haluan myös pari sisustus elementtiä mun huoneeseen niin tää on avot! Tää mun huone on vaan niin siisti, että mulla on tuhat ja yks ideaa mitä kaikkea tälle voisi tehdä, vaikka onkin sellanen tympeä järjen ääni päässä että pitää varoa ettei liikaa tuhlaile. Ja kaikki mitä mä ostan pitää raahata sitten aikoinaan pois täältä, kun en tietenkään mistään osaa luopua.
Siinä pieni sneak peak mun huoneesta, tosiaan parempia tiedossa kun se on täysin valmis! :)
XXX
Tässä kämpässä on vähän sellainen vuoristomökki tunnelma, otan huomenna valoisaan aikaan kuvia. Haluan myös pari sisustus elementtiä mun huoneeseen niin tää on avot! Tää mun huone on vaan niin siisti, että mulla on tuhat ja yks ideaa mitä kaikkea tälle voisi tehdä, vaikka onkin sellanen tympeä järjen ääni päässä että pitää varoa ettei liikaa tuhlaile. Ja kaikki mitä mä ostan pitää raahata sitten aikoinaan pois täältä, kun en tietenkään mistään osaa luopua.
Siinä pieni sneak peak mun huoneesta, tosiaan parempia tiedossa kun se on täysin valmis! :)
XXX
tiistai 12. elokuuta 2014
Nearly there
No hei vaan!!!!
Nyt elellään sellasta muutto ja siivous rumbaa ettei oo ennen nähtykkään. Tää kissan oksennus pallo vyyhti (=tämän hetkinen tilanne kaikkine kiemuroineen) on ollut niin mieltä dominoiva ja 24/7 elämän funktioita ohjaava, etten rupea sitä enään tässä puimaan. Koska sitten kun tää on ohi, niin aion unohtaa koko paskan ja juoda pinkkiä shamppanjaa ja syödä tryffeleitä koko loppu elämäni. Ha haa.
Nyt näissä univelkojen karkeloissa ja antibiootti sekä särkylääke pöllyjen takaa ajattelin kirjoittaa listan asioista mitkä on super positiivisia ja pistää mun viskibasso kurkun hymyämään.
1. Uuden kämpän sijainti on maailman paras ja en ikinä olisi voinut toivoa parempaa
2. Elina tulee tänään. TÄNÄÄN! Mun Elina tulee tänään <3
3. Mulla on jääkaapissa pullo Möttiä minkä sain synttäri lahjaksi.
4. Mun poikaystävä on maailman paras pussailemaan hihi.
5. Perjantaista alkaen oon viikon poissa töistä. Mikskä sitä kutsutaan kun ei oo koulua eikä töitä? Ja saa nukkua niin paljon kun haluaa ja ei oo aikatauluja tai velvollisuuksia? Ja ei oo huolen häivää? Ainiin, LOMA!
6. Ystävät hädässä tunnetaan ja varsinkin viime aikoina pari rakkaus palleroa neidot Krista ja Aino on saanut mun sydämen tanssimaan sambaa.
7. Löysin uuden kiinnostuksen kohteen Crossfit, mitä en voi aloittaa ennen syyskuuta mutta odotan innolla.
8. Oon päässyt vähän alku kesän kiloista veke näissä hullun myllyissä ja kohta oon taas siinä vaiheessa ettei painoa tarvitse enää pudottaa vaan rautaa pumppaamalla kohottaa!
9. Pelastin pari päivää sitten siilin ja haluun pelastaa kaikki maailman siilit.
10. Nyt kun suljen läppärin niin nukun kuin vauva!
XXX
Nyt elellään sellasta muutto ja siivous rumbaa ettei oo ennen nähtykkään. Tää kissan oksennus pallo vyyhti (=tämän hetkinen tilanne kaikkine kiemuroineen) on ollut niin mieltä dominoiva ja 24/7 elämän funktioita ohjaava, etten rupea sitä enään tässä puimaan. Koska sitten kun tää on ohi, niin aion unohtaa koko paskan ja juoda pinkkiä shamppanjaa ja syödä tryffeleitä koko loppu elämäni. Ha haa.
Nyt näissä univelkojen karkeloissa ja antibiootti sekä särkylääke pöllyjen takaa ajattelin kirjoittaa listan asioista mitkä on super positiivisia ja pistää mun viskibasso kurkun hymyämään.
1. Uuden kämpän sijainti on maailman paras ja en ikinä olisi voinut toivoa parempaa
2. Elina tulee tänään. TÄNÄÄN! Mun Elina tulee tänään <3
3. Mulla on jääkaapissa pullo Möttiä minkä sain synttäri lahjaksi.
4. Mun poikaystävä on maailman paras pussailemaan hihi.
5. Perjantaista alkaen oon viikon poissa töistä. Mikskä sitä kutsutaan kun ei oo koulua eikä töitä? Ja saa nukkua niin paljon kun haluaa ja ei oo aikatauluja tai velvollisuuksia? Ja ei oo huolen häivää? Ainiin, LOMA!
6. Ystävät hädässä tunnetaan ja varsinkin viime aikoina pari rakkaus palleroa neidot Krista ja Aino on saanut mun sydämen tanssimaan sambaa.
7. Löysin uuden kiinnostuksen kohteen Crossfit, mitä en voi aloittaa ennen syyskuuta mutta odotan innolla.
8. Oon päässyt vähän alku kesän kiloista veke näissä hullun myllyissä ja kohta oon taas siinä vaiheessa ettei painoa tarvitse enää pudottaa vaan rautaa pumppaamalla kohottaa!
9. Pelastin pari päivää sitten siilin ja haluun pelastaa kaikki maailman siilit.
10. Nyt kun suljen läppärin niin nukun kuin vauva!
XXX
sunnuntai 10. elokuuta 2014
Liirum Laarum
Heräsin toissa aamuna sellaseen tuttuun kuristus puristukseen kurkussa, minkä luulin olevan menneen kesien murheita. Iso käsi vanhalle kunnon angiinalle! Oon kärsinyt ton kyseisin riesan niin monta kertaa, että tiedän heti mistä on kyse. En voinut ottaa lauantaita vapaaksi töistä, koska sitä ei oitais saatu paikattua, mutta ilmoitin heti kättelyssä etten tule sunnuntaina töihin. Oon siis maannut x-asennossa mun sängyssä ja pohtinut millä energialla mä muutan huomenna kaikki mun tavarat ja siivoan koko kämpän.
Jep jep. Onneks koht Elina on täällä nii voidaan pistää pienet kurre päät yhteen ja selvitä näistä arjen sonta läjistä. Mulla oli viime viikonloppuna Kristan kanssa ne yhteis synttäri bileet, en muistanukkaan niistä erikseen postata. Oli tosi mukavat kekkerit, ois ollu vielä mukavemmat jos mun mies olis ollut meiningeissä mukana eikä festareilemassa. Saatiin kivoja lahjoja, juotiin ja syötiin. Tais siinä muutama shamppanja pullo jos ei Tequilakin tyhjentyä, ainakin seuraavan päivän olo tiloista päätellen. Meikäläinen oli tietenkin kakku vastaava, kyseinen luomus on suklaa-appelsiini juustokakku. Aika pitkälle oma resepti. En ollut ihan sata tyytyväinen lopputuloksen, ois saanut olla vähän makeampi.
Seuraavat juhlat mitkä järkätään onkin varmaan mun uuden kämpän tuparit. En kehtaa heti mitään isoja bileitä järkätä ja pelästyttää mun uusia kämppiksiä, mutta muutaman kaverin ja skumppapullon pitäis hoitaa asian. Hihii, tasan viikonpäästä asun jo siellä! Good times.
XXX
Jep jep. Onneks koht Elina on täällä nii voidaan pistää pienet kurre päät yhteen ja selvitä näistä arjen sonta läjistä. Mulla oli viime viikonloppuna Kristan kanssa ne yhteis synttäri bileet, en muistanukkaan niistä erikseen postata. Oli tosi mukavat kekkerit, ois ollu vielä mukavemmat jos mun mies olis ollut meiningeissä mukana eikä festareilemassa. Saatiin kivoja lahjoja, juotiin ja syötiin. Tais siinä muutama shamppanja pullo jos ei Tequilakin tyhjentyä, ainakin seuraavan päivän olo tiloista päätellen. Meikäläinen oli tietenkin kakku vastaava, kyseinen luomus on suklaa-appelsiini juustokakku. Aika pitkälle oma resepti. En ollut ihan sata tyytyväinen lopputuloksen, ois saanut olla vähän makeampi.
Seuraavat juhlat mitkä järkätään onkin varmaan mun uuden kämpän tuparit. En kehtaa heti mitään isoja bileitä järkätä ja pelästyttää mun uusia kämppiksiä, mutta muutaman kaverin ja skumppapullon pitäis hoitaa asian. Hihii, tasan viikonpäästä asun jo siellä! Good times.
XXX
torstai 7. elokuuta 2014
.
"But I'm holding on for dear life, won't look down, won't open my eyes
Keep my glass full until morning light, 'cause I'm just holding on for tonight
Help me, I'm holding on for dear life, won't look down, won't open my eyes
Keep my glass full until morning light, 'cause I'm just holding on for tonight
On for tonight"
tiistai 5. elokuuta 2014
Mietteitä öisiä
Ylipisto.
Nykyinen kämppä.
Viime sunnuntai.
Rakkaus 1/5
.jpg)
Rakkaus 3/5
.jpg)
Rakkaus 5/5
Asioita, mihin pitäisi panostaa enemmän.
Perhe.
.jpg)
Kroppa jouluun mennessä hehe.
.jpg)
Tänään.
.jpg)
Elämä.
XXX
lauantai 2. elokuuta 2014
Speakless.
Hei hei hei moi morjens!
Nyt on inkkarit kanootissa, murot kulhossa ja nalle karkit jaettu tasan. Meikäläinen ei siis virallisesti oo enään koditon! Mun poikaystävän kaveri laitto facebookkiin ilmotuksen, että kämppis haussa. Perinteisesti kuvat asunnosta näytti erittäin hyvältä, mutta skeptisenä mietin, että ne on vähintäänkin otettu vahingossa naapuri kämpästä. Vuokra on samaa luokkaa mitä tällä hetkellä maksan, eli tarkoituksena oli löytää vähän halvempi mutta näissä epätoivon hetkissä laitoin viestiä tälle jätkälle.
Kävin eilen siellä näytössä ja kämppä oli noin ehkä kolme kertaa makeempi mitä edes kuvittelin. Totta puhuen, en oo koko Englannissa olo aikana nähnyt yhtä päähetä kämppää. Sen kämpän omistaa sellanen 27 vuotias arkkitehti Lontoosta. Siitä tulee sellanen sveitsiläinen vuoristomökki lukaali vaikutelma ja mun huoneessa on parisänky ja enemmän säilytystilaa mitä tällä hetkellä. Sijainnin kannalta ihan älytön myös, se on ihan ydinkeskustassa: viiden minuutin kävelymatka töihin ja viidentoista koululle. Rakastuin ensisilmäyksellä ja olin vaan että "yes yes yes when can I move in". Pojat kertoi, että koska suhteessa kämpän kuntoon ja sijaintiin vuokra on ihan naurettavan halpa, joten tosta huoneesta on ollut kova kilpailu.
Se ilmoitus oli ollut netissä vaan päivän ja ne sai noin kolmekymmentä hakemusta, joten ne otti sen samantien pois ja rupesi kahlailemaan hakemuksia. Mua ennen viisi ihmistä oli jo sanonut että ne ottaa sen ja mä olin viimeinen kuka sen kämpän pääs näkemään. Ne keitti mulle siis kahvit ja juteltiin siinä melkein tunti ja yritin antaa itsestäni mahdollisimman hyvän vaikutelman. Muistin toki kertoa että mä leivon maailman parhaat kakut ja leivokset! Puhumattakaan mun kahvi kokoelmasta. Ne molemmat jätkät on 24 vuotiaita ja niillä on tyttöystävät, eli ei mitään hirveitä poikamies monstereita. Ekana ne kysyi, että oonhan mä siisti koska ne ei voi sietää sotkua. Win, win and win?? Tulin niiden kanssa tosi hyvin juttuun ja se toinen kutsu mut jo sen synttäreille. Tässähän voi olla vaikka kauniin ystävyyden alku! Ne tuntee myös mun poikaystävän ja sano et se on tervetullut kyläilemään millon vaan.
Jos se onni nyt vihdoin kääntyy! Oon ihan hypessä juoksennellut ympäri mun kämppää ja siivonnut illan bileitä varten. Nyt pääsee siis juhlistamaan mun asunto kultakimpale löytöä, mun ja Kristan synttäreitä, kesää, kavereita, kesää, kämppää ja sitä että pääsen tästä kirotusta kämpästä unelmien lukaaliin. Woooooooooooohooooooooooooooo!!!!!
:'))
XXXXXXXXXXXXXXX
Nyt on inkkarit kanootissa, murot kulhossa ja nalle karkit jaettu tasan. Meikäläinen ei siis virallisesti oo enään koditon! Mun poikaystävän kaveri laitto facebookkiin ilmotuksen, että kämppis haussa. Perinteisesti kuvat asunnosta näytti erittäin hyvältä, mutta skeptisenä mietin, että ne on vähintäänkin otettu vahingossa naapuri kämpästä. Vuokra on samaa luokkaa mitä tällä hetkellä maksan, eli tarkoituksena oli löytää vähän halvempi mutta näissä epätoivon hetkissä laitoin viestiä tälle jätkälle.
Kävin eilen siellä näytössä ja kämppä oli noin ehkä kolme kertaa makeempi mitä edes kuvittelin. Totta puhuen, en oo koko Englannissa olo aikana nähnyt yhtä päähetä kämppää. Sen kämpän omistaa sellanen 27 vuotias arkkitehti Lontoosta. Siitä tulee sellanen sveitsiläinen vuoristomökki lukaali vaikutelma ja mun huoneessa on parisänky ja enemmän säilytystilaa mitä tällä hetkellä. Sijainnin kannalta ihan älytön myös, se on ihan ydinkeskustassa: viiden minuutin kävelymatka töihin ja viidentoista koululle. Rakastuin ensisilmäyksellä ja olin vaan että "yes yes yes when can I move in". Pojat kertoi, että koska suhteessa kämpän kuntoon ja sijaintiin vuokra on ihan naurettavan halpa, joten tosta huoneesta on ollut kova kilpailu.
Se ilmoitus oli ollut netissä vaan päivän ja ne sai noin kolmekymmentä hakemusta, joten ne otti sen samantien pois ja rupesi kahlailemaan hakemuksia. Mua ennen viisi ihmistä oli jo sanonut että ne ottaa sen ja mä olin viimeinen kuka sen kämpän pääs näkemään. Ne keitti mulle siis kahvit ja juteltiin siinä melkein tunti ja yritin antaa itsestäni mahdollisimman hyvän vaikutelman. Muistin toki kertoa että mä leivon maailman parhaat kakut ja leivokset! Puhumattakaan mun kahvi kokoelmasta. Ne molemmat jätkät on 24 vuotiaita ja niillä on tyttöystävät, eli ei mitään hirveitä poikamies monstereita. Ekana ne kysyi, että oonhan mä siisti koska ne ei voi sietää sotkua. Win, win and win?? Tulin niiden kanssa tosi hyvin juttuun ja se toinen kutsu mut jo sen synttäreille. Tässähän voi olla vaikka kauniin ystävyyden alku! Ne tuntee myös mun poikaystävän ja sano et se on tervetullut kyläilemään millon vaan.
Jos se onni nyt vihdoin kääntyy! Oon ihan hypessä juoksennellut ympäri mun kämppää ja siivonnut illan bileitä varten. Nyt pääsee siis juhlistamaan mun asunto kultakimpale löytöä, mun ja Kristan synttäreitä, kesää, kavereita, kesää, kämppää ja sitä että pääsen tästä kirotusta kämpästä unelmien lukaaliin. Woooooooooooohooooooooooooooo!!!!!
:'))
XXXXXXXXXXXXXXX
torstai 31. heinäkuuta 2014
Same shit
Asunto jahti jatkukoon. Kävin tänään taas sellasessa turmanloukussa, mikä Suomessa olisi kaiken puolin laitonta edes yrittää vuokrata eteenpäin. Siellä olis viraston tädit ja sedät vaatimassa jos ei koko kattiasta lattoon remonttia niin vähintään varoitus kylttejä lapsia ja vanhuksia astumasta ovesta sisään. Netissä mainostetut kuvat oli jostain muutaman vuosikymmenen takaa ja kuvaus kirjoitettu ties missä homesieni pöllyissä. Kylpyhuoneeseen en olisi mennyt ilman suojapukua ja kumisaappaita. Jopa se kiinteistönvälittäjä sanoi heti kättelyssä, että sitä hävettää näyttää tätä kämppää ja täyttä ajan tuhlausta koska kukaan ei sitä ottaisi kuitenkaan. Kukaan täysijärkinen.
Jos mä löydän kymmenessä päivässä asunnon, mikä ei maksa maltaita, mistä home ei tihku ikkunoista ja ovista, missä on jääkaappi ja kohtuullisen turvallinen kylpyhuone ja sänky on mitoitettu normaalille ihmiselle ja sijaitsee järkevän matkan päässä mun koulusta ja duunista, eikä mua yritetä huijata kaikin maailman opiskelijoille suunnatuilla metkuilla voitteko antaa mulle kultasen tähden ja taputuksen olkapäälle. Okei, huono tuuri, ylireagointi, mutta tää on ihan perseestä. Väsyttää, ei jaksais tällästä turhaa. Huomenna on vapaa päivä töistä ja oon saanu kolme asuntonäyttöä buukattua. Wish me luck.
Ahisti tänään tulla töistä kotiin, kun mietin vaan miten paljon mulla on pakattavaa ja siivottavaa. Ja miten naurettavan vähän aikaa. Tottakai saa apuja ja niin pois päin, mutta kun mikään näistä tapahtuneista ei oo ollut musta kiinni. Tai no joo, tuli vuos sitten luotettua vääriin ihmisiin, mutta lesson learned ja end of. Turha sitä on liikaa miettiä, vahinko on jo tapahtunut. Kaiken kukkuraks mun poikaystävä on viikon pois kaupungista, juuri nyt kun eniten tarvis super lämmintä olkapäätä. Tai ehkä ihan hyvä, oon aika paskaa seuraa tällä hetkellä.
Lauantaina on mun ja Kristan yhteissynttärit, pidetään ne meillä kun on kämppä tyhjillään. Eikä tarvitse huolehtia musiikin volyymeista sun muista kun täältä pitää kuitenkin kohta lähteä. Vaikkei nyt just löytyis mitään erityistä juhla moodia, ihan hyvä ehkä kuitenkin illaks unohtaa huolet ja murheet ja vähän rentoutua. Vois samalla juhlistaa sitä, että pääsee tästä kämpästä nyt eroon eikä tarvii enää koskaan joutua samanlaiseen tilanteeseen!
XXX
Jos mä löydän kymmenessä päivässä asunnon, mikä ei maksa maltaita, mistä home ei tihku ikkunoista ja ovista, missä on jääkaappi ja kohtuullisen turvallinen kylpyhuone ja sänky on mitoitettu normaalille ihmiselle ja sijaitsee järkevän matkan päässä mun koulusta ja duunista, eikä mua yritetä huijata kaikin maailman opiskelijoille suunnatuilla metkuilla voitteko antaa mulle kultasen tähden ja taputuksen olkapäälle. Okei, huono tuuri, ylireagointi, mutta tää on ihan perseestä. Väsyttää, ei jaksais tällästä turhaa. Huomenna on vapaa päivä töistä ja oon saanu kolme asuntonäyttöä buukattua. Wish me luck.
Ahisti tänään tulla töistä kotiin, kun mietin vaan miten paljon mulla on pakattavaa ja siivottavaa. Ja miten naurettavan vähän aikaa. Tottakai saa apuja ja niin pois päin, mutta kun mikään näistä tapahtuneista ei oo ollut musta kiinni. Tai no joo, tuli vuos sitten luotettua vääriin ihmisiin, mutta lesson learned ja end of. Turha sitä on liikaa miettiä, vahinko on jo tapahtunut. Kaiken kukkuraks mun poikaystävä on viikon pois kaupungista, juuri nyt kun eniten tarvis super lämmintä olkapäätä. Tai ehkä ihan hyvä, oon aika paskaa seuraa tällä hetkellä.
Lauantaina on mun ja Kristan yhteissynttärit, pidetään ne meillä kun on kämppä tyhjillään. Eikä tarvitse huolehtia musiikin volyymeista sun muista kun täältä pitää kuitenkin kohta lähteä. Vaikkei nyt just löytyis mitään erityistä juhla moodia, ihan hyvä ehkä kuitenkin illaks unohtaa huolet ja murheet ja vähän rentoutua. Vois samalla juhlistaa sitä, että pääsee tästä kämpästä nyt eroon eikä tarvii enää koskaan joutua samanlaiseen tilanteeseen!
XXX
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)