Read all about it

Tulin tänään töistä suoraan kirjastolle, nappasin matkalla mukaan Kristan ja vähän redbullia. Lupasin kylläkin vähentää kofeiinia, mutta lasken tän hätätapaukseksi kun on yksinkertasesti pakko jaksaa koko ilta. Niin kuin kaikki varmaan on viimeistään tänään aamulla töistä myöhästyttyään huomanneet, kellot hyppäs taas eteenpäin viimeyönä. Meijän työpaikan facebook ryhmässä oli muistutus kellojen kääntymisestä sekä siitä oli viimeyöllä töissä vielä puhetta. Niin, noi vanhat Nokiat ei vissiin vaihdakkaan sitä kelloa itsekseen, vaikka muuten asian hyvin tiedostin. T. Kakat housussa töihin

                                                         Reaaliaikaisia tunnelmia kirjastolta:

                           Hauki on kala hauki on kala laura on mörkö redbulli on duracell.

Sellasta täällä. Vielä parituhatta sanaa torstaihin mennessä!

                                                                             XXX

Partee

Uudet meikit, uudet kuteet. Jee, tänään pääsee ulos! Tätä oon odottanut. Kun oon tällänen mummo nykyään, hyvä vähän välillä vaihtaa vaihdetta ykköstä isommalle.

No nyt on iso vaihde päällä, lasissa valkoviiniä ja cloudy lemonadia sekoitettuna. Hehe.

                                                                            XXX

Note to self: caffeine ain't good for you

Oiskohan siinä syy mun uni vaikeuksille? Nyt alko rehab, tästä lähtien joka toinen kuppi on teetä ja jos vaikka viikon päästä riittäis yks kuppi aamulla. Jos kellään on mitään vinkkejä kofeiinista eroon pääsemiseen niin tänne saa heitellä. -.-

XXX

Raccoon

Vietin tänään pitkän päivän koululla ja teoriassa mun pitäis olla ihan rikkipoikkiromahtanut, mutta ei väsytä tippakkaan. Vaikka lähdin koululta, koska väsytti niin paljon? Kun kelataan aikaa kuus kahvikuppia, kaks suklaapatukkaa ja kolkyt kirosanaa taakseppäin, niin näin tänään aamulla mun loppu tutkielman tutoria. Innostuin tosta mun projekstista taas uudestaan, en malta odottaa että pääsen siihen ihan kunnolla käsiksi. 

Tässä valkoviiniä siemaillessa ja Once upon a timea katsellessa rupesin leikkimään meikeillä, jotka oli jäänyt tohon sängyn reunalle aamuselta. Musta on aina kiva kokeilla kaikkia uusia tyylejä, ja tälleen iltasella kun en oo mihinkään lähössä niin ne yleensä onnistuukin tosi hyvin. Aamulla kun lähtee liikkeelle, ei oo mitään saumaa lätkiä muuta kun meikkivoidetta ja ripsaria naamaan, muuten tulee sellaset maalitehtaan räjähdykset kasvoille ettei kehtaa edes peiliin kattoa. Kuva materiaalia tän iltaisesta:

Whoops väärä kuva!

Jep jep, tälläsen sain aikaan. Taitaa olla vähän liian tumma arkikäyttöön tosin ja muutenkin vähän harjoittelemisen varaa vielä. Nyt kun jaksoin panostaa, niin voisinkin tästä lähteä naamapesulle ja nukkumattia morjestaan. Jos se son of a bitch vaikka ilmestyis tänä yönä!

                                                                              XXX

"I'm gonna pop some tags, only got 20 dollars in my pocket.."

Vietin tänään illalla laatuaikaa meidän kaikkien rakkaan ystävän naamakirjan parissa, kun mun puolitiedottoman sluibailu horroksen herätti sivun alareunassa oleva vaatemainos. Oon säästellyt mun palkkoja lähinnä älypuhelimeen tai johonkin kivaan reissuun, joten en ole viimeaikoina päässyt tuhlaamaan pikku pennosiani mihinkään vaate-ihanuuksiin. 

Vaatekaapin turhuus ruuhka tunnetusti imaisee kaikki hohdokkuudet entispäivien "ah tää on niin ihana mä tuun pitä tätä joka päivä" räteistä. Se on muuten ihan käsittämätöntä. Kuinka monta sellaista tilannetta muistatte, kun ootte sovituskopissa päästäneet ihastuksen huokauksen jollekin vaatekappaleelle ja vannoittanut, että tän jälkeen ei sitten tarviikkaan ostella vähään aikaan mitään. Missä ne vaatteet on nyt? 

Noh, tarina jatkuu. Tiesin jo klikatessa mainoksen auki, että tästä ei hyvää seuraa.

Alennus. "No jos mä nyt vilkasen..."

Miinus seitkytprossaa. "Joo, täähän on ihan kun laittais rahaa pankkiin"

Unelmien toppi. "Tälläistä tilaisuutta ei voi tulla uudestaan"

Kaksi kympillä? "Oih kyllä, musiikkia korville"

Ompas hieno uimapuku. "Juujuu, oonkin miettinyt että aloittaisin uimisen"

Noinhan se sitten jotakuinkin meni. Facebook, minkä teit! Mainonnan uhri ryömii nyt peiton alle häpeämään tekojaan (= ovelle odottamaan postimiestä, joka toivottavasti mahdollisimman nopeasti toimittaa ne ihanuudet).

Googletin hakusanoilla "shopping meme", että saan jonkun nasevan kuvan loppuun ja törmäsin tähän? Nauroin ääneen, joten saa kelvata.

                                                                       XXX

Aamuisia mietteitä

Lueskelin vähän aikaa sitten mun blogin ensimmäisiä postauksia ja sain aika hyvät naurut, tuntuu että siitä olis kulunut puoli ikuisuutta. On vaikeaa samaistua tohon puolentoista vuoden takaiseen Lauraan, kun kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä; nykyään mikään ei voisi olla enemmän tavallista kun mun arki täällä tai miten asiat yleisesti tällä saarella toimii. Ja mitä mä oon tähän mennessä oppinut? Tuhat ja yksi asiaa itsestäni, ihmisistä ja elämästä. Myös Suomea on oppinut katsomaan eri perspektiivistä. Oon oppinut arvostamaan uusia asioita, kuten turvallisuutta, järjestelmällisyyttä ja terveydenhuoltoa ihan eri tavalla, kun siellä asuessani.

Cambridge on ollut mulle omalla tavallaan sellainen onnellisuuden ja turvallisuuden pesä. Mua ei ole koskaan oikeasti pelottanut täällä, vaikka ennen tein pitkiä kävelylenkkejä myöhäänkin yöllä. Monet kerrat oon kävellyt baarista kotiin ja jopa kieltäytynyt, jos joku kaveri on tarjoutunut saattamaan, koska tää on oikeasti sellainen kaupunki, missä maalaisjärkeä käyttäen ei pitäisi joutua vaikeuksiin. Tulin nyt kuitenkin vähän avautumaan eilis illasta, kun sain taas hyvän muistutuksen siitä, miten aina pitää kuitenkin olla varuillaan, varsinkin myöhään ja kun on yksin liikkeellä.

Olin eilen töissä sulkuvuorossa, eli pistettiin pubi puol kaheltatoista kiinni ja lähdin talsimaan kotiin, niin kuin normaalistikin. Olin yli puolessa välissä matkaa, kun tien toisella puolella käveli vastaan kaksi vanhempaa miestä, aika tukevassa humalassa kävely tyylistä päätellen. Perinteiseen tyylin ne rupes vislailemaan ja huutelemaan jotain lemmen lurituksia, pistin musiikit vaan lujemalle enkä kiinnittänyt niihin mitään huomiota, koska tota tapahtuu yllättävän usein kun kävelee viikonloppuna töistä kotiin. Koska se jää aina sille vihellyksen tasolle. Siinä vaiheessa, kun nää äijät vaihto samalla puolelle tietä missä mä kävelin ja lähti kävelemään perään niin rupes vähän kuumottamaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun tajusin että oon ainoa ihminen mailla halmeilla.

Kävelin niin nopeasti kun pystyin ja sain pidettyä aika hyvän etäisyyden, koska nää kaks ei humalaltaan päässyt hirveen nopeasti rämpimään. Otin napit pois korvilta ja en oikeen osannut päättä mitä seuraavaksi tekis, koska mua ei oo ennen oikeastaan pelottanut tollaset tilanteet. Nyt mulla oli jotenkin eri fiilis, päässä juoksi ehkä sata skenaariota mitä seuraavaksi voisi tapahtua. Koska mistä mä tiedän onko ne ensinnäkin kännissä vai aineissa ja heittääkö ne läppää vai meinaaks ne oikeasti tehdä jotain. Olin muutaman kerran jo pyytänyt niitä ystävällisesti painumaan helvettiin, mutta ei auttanut niin päätin ottaa jalat alle ja juoksin koko loppu matkan kotiin.

Säikähdyksellä siis selvittiin (olis varmaan voinut aloittaa tolla lauseella, ihan mutsin sykkeen takia), mutta sai kyllä vähän aikaa prosessoida, että mitä äsken tapahtui. Mun oli tarkotus mennä heti töiden jälkeen nukkumaan, mutta ton adreanaliini piikin jälkeen ei ollut kyllä toivoakaan. Join siinä sitten puol pulloa viiniä ja avauduin kämppikselle, mutta tässä aamu kuudelta vielä kirjoittelen, koska en yksin kertaisesti saa unta.

Kuitenkin, toi mitä äsken tapahtui ei edes ole mitään isoa. Kuinka monelle on oikeasti käynyt tolleen? Ainakin suurimmalle osalle tytöistä ketä mä tunnen. Vislailu, autojen pysähtely ja huutelu on oikeasti tosi yleistä ja se, että joku lähtee seuraamaan ei ole mikään vuoden juttu, edes kuukauden. Vuoden aikana Englannissa ja Walesissa raiskataan noin 85 000 naista, 400 000 kokee seksuaalista häirintää ja joka viides tyttö on kokenut jonkun asteista seksuaalista väkivaltaa. Ja noi luvut on vain raportoituja tapauksia, moni rikos jää vain uhrin ja päälle käyjän väliseksi asiaksi. Ei sillä, että tää Cambridge mitenkään hirveän vaaralliseksi olisi yhtäkkiä muuttunut, mutta mua suututtaa vaan ihan älyttömästi. Joku juoppo sai hyvät naurut, meikäläinen menetti yö unet.

Vaikka mitään ei varsinaisesti tapahtunut, mun on pakko polkea vähän jalalla maata. Tiettyihin kulttuureihin liittyy sellainen rohkea flirttailu ja tyttöjen perään vislailu, mikä on mun mielestä ihan okei. Mutta jokainen täysjärkinen tajuaa, että puolen yön aikaan pimeällä kadulla se ole enään niin hurmaavaa, varsinkin jos kohde tepastelee yksin eikä näytä mitään lämpeämisen merkkejä. Siinä vaiheessa viimestään, kun pyytää jättämään rauhaan niin kyseessä ei todellakaan voi olla väärinkäsitys. Nää kaks ei vaikuttanut olevan niinkään tosissaan, koska ne ei hirveen kauan pysynyt perässä kun rupesin sprinttaamaan. Mä olin onnekas, miljoonat muut ei ollut.

                                                                          XXX

Summer fever

Terveiset nuhalta. En tiiä onko tää siitepöly allergiaa vai ihan normaali räkä mörkö, mutta ei hirveästi kiinnostaisi taas kun on deadlineja edessä päin. Perjantai, lauantai ja sunnuntai meni töissä, joten on muutenkin taas kiinni otettavaa. Voitin muuten viikonloppuna duunissa sellasen "myyntikilpailun", tää on jo toinen kerta kun meikäläinen voitti. Oon oikeasti alkanut tykätä mun duunista, ei yhtään haittaa viettää iltoja siellä. Ainakin säästyy rahat kun ei pääse enää viikonloppusin ulos!

 Täällä rupeaa olemaan niin paljon jo kesän merkkejä, ettei oo paljon mitään muuta mielessä. Kakskyt vuotta suomessa asuneena sitä on niin tottunut siihen, että on joko kesä, tai se aika vuodesta kun odotetaan kesää. Keväällä ei meinaa pysyä pöksyissään kun se on niin lähellä. Oltiinkin viime lauantaina Kristan kanssa ottamassa vähän aurinkoa ennen kun kirmasin töihin. Koko Parkers piece oli täynnä ihmisiä kesä vetimissä, joko piknikillä, lukemassa kirjaa, ottamassa aurinkoa tai pelaamassa jalkapalloa. Simailtiin siinä Starbucksin caramel macciattoja, syötiin mansikoita ja appelsiini valkosuklaa keksejä. Posh?

Oon nyt viimein lyönyt lukkoon sen, että vietän kesän Englannissa. Puhuin mun pomon kanssa ja se lupaili täyspäiväsen tunteja kesäksi, joten miksi ei. Aijon myös kirjoittaa mun kandin kesän aikana, joten tulee paljon kätevämmäksi asua täällä, kun on sekä meidän koulun, että cambridgen yliopiston kirjasto käytettävissä sekä tietokone ohjelmat, joista en viitti omaisuutta maksaa että saisi ladattua omalle koneelle. Teen sellaisen tutkimuksen, missä tarvitsen ArcGIS ohjelmaa, mikä maksaa monta sataa euroa, kun taas koululla sitä saa käyttää ilmaiseksi.

                                                                      Meitsi kesällä

Ja pakkohan tää Englannin kesä on joskus kokea, tuli meinaan viime kesä vietettyä Suomessa. Jos ei perinteisesti mökkeilyä, Espalla hengailua ja yöttömiä öitä, niin ainakin terdeilyä, Parkers piecellä auringon ottoa ja vähän pientä reissailua Englannin sisällä. Lontoossa tulee varmasti käytyä, ehkä myös Birginhamissa tai Manchesterissa. Ja niin kuin perinteisesti, mun pitäisi olla parhaillaan kirjottamassa esseetä, mutta tää blogin päivittäminen on mun lempi tekosyy lintsata pänttäämisestä..

                                                                  XXX

Yksi pieni elefantti ryyyyyömiii näin! Sateista Mill Roadia eeeteeeen päin.

Olin eilen illalla bodypumpissa ja haastoin itseni lisäämään enemmän painoja kyykkyihin, sekä syventämään liikkeitä vähän tehokkaimmiksi. Onnistumisesta kertoo se, että portaiden ylös kipuaminen tuo kyyneleet silmiin ja jos tiputan jotain lattialle, en edes harkitse sen nostamista. Mun kaveri Aino haastoi mut joku aikaa sitten sellaiseen kuukauden vatsalihas tehotreeniin, aloitin senkin sitten eilen, vähän myöhässä alkuperäisestä suunnitelmasta tosin. Olen siis yrittänyt pysyä mahdollisimman totisena tänään, nauraminen tuottaa meinaan tuskaa.

Vaikka tätä fitness boostia on ollutkin viimeaikoina enemmän läsnä mun arjessa, tuntuu, että se vaan kasvaa kun näkyy mitään tuloksia. Tätä vauhtia oon kesään mennessä sellainen rantaleijona, että pistäkää pokat naamaan jos häikäisee. Okei, suuret on puheet, lihon varmaan kymmenen kiloa kesään mennessä enkä edes pääse rannalla koska olen töissä. Mun suurin motivaattori on yleensä inspiroivat kuvat, ja koska ruoka on tunnetusti lähellä suurta ihran peittämää sydäntäni, voisin jakaa muutaman (tumblerista napattuja terveellisiä, mutta herkullisen näköisiä bonareita):

                      Siinäpä onkin seuraavan viikon menu (seuraavan palkkapäivän jälkeinen menu)!

Kettu kiittää ja kuittaa, mutta ei todellakaan kyykisty. Muutamaan päivään. Viikkoon. Torstain bodypumppiin mennessä.

                                                                     XXX

Vodkaa ja pikkupurtavaa

Pitää tulla vähän leijumaan, kun kerrankin täällä saarella ei lentele kissat ja koirat niskaan. Eilen oli sellainen kesän tuntuinen lämpöaalto, menin toppi ja legginsit päällä meijän pihalle nauttimaan auringosta. Mikäs siinä kahvia juodessa, auringon lämmittäessä talven kalventamia pullaposkia ja lintujen heleän tsirpityksen ympäröimänä. Tuli ihan lämpimät muistot viimevuoden pulujen rääkymisestä serenaadista mun ikkunalaudalla aamu kuuden aikaan. Ihanan boostin antoi tälle viikolle, oon mun kalenterin mukaan buukattu aamusta iltaan seuraavat seitsemän päivää.

Viime viikonloppu oli muutenkin aika mukava, oltiin perjantaina naamat Vodkan maistelu kemuissa. Se on sellainen Russian Societyn järjestämä tapahtuma, missä eri maiden societyt oli myymässä perinteisiä juomia ja ruokia, lähinnä painottuen siihen Vodka valikoimaan. Olin auttamassa Finn Societya sen verran, että leivoin roppakaupalla korvapuusteja ja karjalanpiirakoita. Sen lisäksi meillä oli ruisleipiä poron lihalla, ruisnappeja mätitahnalla, koskenkorvaa, lakuja, salmaria, terva likööriä, minttuviinaa sekä lakka- ja tyrni likööriä.

Lauantai aamuna olo oli kun rekan liiskaama, eikun tupla espressot naamaan ja töihin. Voisin tästä lähtien pitäytyä niissä viinin maisteluissa, noi kirkkaiden simailu on vähän turhan tujua meikäläisen makuun!

                                                                             XXX

Muumimamman marjamehu

Käytin äsken tunnin siihen, että keitin itselleni riisipuuroa. Maitoa riitti vaan yhteen annokseen, muuten olisin toki keittänyt vaikka koko viikoksi. Oli kyllä sen arvoinen indeed! Tiedättekö, kun tekee jotain niin paljon mieli, ettei asian yli eikä ympäri oo menemistä? Noh, meikäläinen ainakin kuuluu siihen ritarikuntaan kenellä ei ole mitään itsehillintää. "Hei, olen Laura, heikkouksille altis holisti, takana kaksi päivää ilman suklaata ja neljä tuntia ilman kahvia". Ettei nyt ihan luistuta raiteilta, palaillaan siihen Lontoon reissuun!

Meillä oli siis alkuviikosta sellainen töiden puolesta pakollinen koulutus ilta Lontoossa. Lähdin sinne aika skeptisin mielin, kyseessä ei kuitenkaan ole se ala mille aijon jäädä, kunhan nyt yritän häätää matin kukkarosta veks. Se koulutus järjestettiin yhdessä ketjun pubeista ja siellä oli porukkaa niin Lontoosta, Birginhamista kuin Cambridgesta. Oli kyllä puput ja peurat housuissa, kun moni kymmenisen yleisön edessä piti esitellä itsensä ja kertoa mistä on yms yms.

Ilta meni loppujen lopuksi kuitenkin aika letkeästi, viimeistään siinä vaiheessa kun päästiin maistelemaan aleja (pintahiivaolut suomeksi?) ja viinejä rupesin olemaan paloauton punaisen sijaan sellanen hehkeä possun pinkki. Okei, ei se ollut niin paha, aluks vaan vähän jännitti. Jäi mieleen ihan hirveesti informaatiota, miten olut ja viini valmistetaan ja minkälaisia eroja niissä on. Viinin maistelu on itseasiassa aika hauskaa puuhaa, vois mennä joskus ihan oikeaan sellaiseen.

Jos ette ole aleja ennen maistellut, suosittelen kokeilemaan! Mun lemppareita meijän pubista on White Portobello, Nutty Black ja Nicholsons Pale Ale. Jälkimmäistä saa vaan Nicholsonin pubeista (meijän pubi on osa sitä ketjua siis), kahta muuta saa varmasti muualtakin. Valkkareista lemppari oli Pinot Gricio ja Sauvignon blanc, punaisista Rioja sekä talonviini (Coopers Tempranillo). Mikään ei kuitenkaan voita vanhaa kunnon Jack poikaa kokiksen kera! (Terveisiä äidille, en mä oikeasti ole mikään alkoholisti!)

                                                                           XXX