Vanhassa kodissa tiskit puhdistui mukavasti tiskikoneessa ja pyykit kuivui pesuhuoneen pyykkinaruilla (lakanoiden kuivattamiseen täällä riittääkin pähkinä purtavaksi, sillä ulkona sataa koko ajan ja tätä saardiinipurkki huonetta ei ole ripustustilalla pilattu). Varastosta löytyi fillareita jos oli fiilistä lähteä tsykäilemään, jos oli tarvetta käydä jossain pidemällä oli mahdollisuus lainata autoa, eikä bussi lipunkaan hinta tuottanut harmaita hiuksia. Jos teki mieli leipoa, ei tarvinnut ensin tehdä inventaarioita mitkä kaikki vispilät ja vatkaimet pitää ostaa ensin tai miettiä löydänkö varmasti kaikkia ainesosia kaupasta. (Maitotuotteiden valikoima Suomessa on ihan omaa luokkaansa, arvostakaa!!)
Meitä asuu siis tällä hetkellä 8 ihmistä samassa talossa, kohta 9. En tuntenut ketään
etukäteen, joten ensimmäiset päivät täällä oli aika jännittäviä. Kun muutin tänne, Laurel oli asunut täällä pari päivää, James oli tullut edellisenä päivänä ja Luke vaan paria tuntia mua aikasemmin. Muistan, miten joka päivä oltiin aina fiilareissa, kun kuuli ulko-oven aukeavan, koska ei yhtään tiennyt millasta porukkaa on tulossa. Vuorotellen sieltä tuli Robert, Jack, Hayley, Megan ja viimesenä Tom. Megan lopetti koulun ensimmäisen koulupäivän jälkeen ja muutti takasin mistä oli tullut, toistaseks kukaan ei oo tullut tilalle, mutta täällä on jonkun verran ravannut porukkaa kattomassa sitä huonetta.
Anyways, pointti on se, että tän talon; vessat, kylppärit, suihkut, olohuoneen ja keittiön jakaa melkonen läjä erilaisia ihmisiä. Yleisen hyvinvoinnin ja viihtyvyden takia on siis erityisein tärkeää, että kaikki tiskaa omat astiansa ruoanlaiton jälkeen. Näin ei kuitenkaan aina ole, yksi aamu mm. olin menossa keittämään kahvia ja syömään aamupalaa.. Keittiön jokainen pöytäpinta oli täynnä likaisia asioita, kattiloita ja pannuja, joissa oli vanhoja ruuan jämiä. Roskis oli ollut täynnä, eikä kukaan ollut tehnyt asialle mitään, joten sen ympärillä oleva alue oli myös täynnä roskia. (Esim. tyhjiä muoviboxeja, joissa on ollut lihaa, kanaa yms.). Hajusta tuli mieleen lähinnä vanhat mäkkäri ajat.. Ei ihan periaatteesta siivoa muiden jälkiä täällä, päätin jättää seuraavanlaisen viestin keittiön pöydälle:
Kun tulin koulusta kotiin, pojat oli siivonnut keittiön ihan viimesen päälle, mutta pari seuraavaa päivää oli aika nihkeä tunnelma, koska osa porukasta oli ottanut sen ilmeisesti vähän liiankin tosissaan. En ole ainoa, kuka tän tyyppistä palautetta on keittiöön jättänyt, vähän vuorotellen kaikilla palaa käämit erinäisiin asioihin. On kyse sitten jääkaapin hyllytilasta, siivoustehtävien jakamisesta tai pyykkikoneen käyttövuoroista, ei kaikilla tietenkään voi olla samanlaiset toiveet ja odotukset miten toimitaan.
Toistaiseksi ollaan kuitenkin vältytty isommilta riidoilta ja väärinymmärksiltä. Hayley on tehnyt keittiöön sellasen taulun, missä on kaikkien nimet ja mitkä siivoustehtävät kuuluu millekkin viikolle. Se on toiminut ihan hyvin, tosin täällä on pari ihmistä ketkä ei oikeen puhalla samaan hiilen.
Tän tyyppisessä solussa on kuitenkin paljon hyviäkin puolia, sillä lähtökohtaisesti muutin tänne tuntematta tai tietämättä ketään koko saarelta. Ensimmäisinä päivinä, kun ei vielä kunnolla tuntenut ketään oli iso helpotus, että ympärillä on koko ajan porukkaa ja jos meinas tulla koti-ikävä ahdistus oli keittiössä aina joku kenelle jutella. Ja vieläkin, vaikka vietän suurimman osan ajasta muiden kavereiden kun kämppisten kanssa, on kiva mennä illalla kotiin kun keittiö ja olohuone on täynnä elämää. Yhteenvetona voisi sanoa, että vaikka tällänen asumismuoto joskus koettelee hermoja, oli se ehdottomasti hyvä ratkaisu näin ekalle vuodelle. Tosin ens vuodeksi haluan kyllä sen oman kämpän! :D
XXX
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti